Kauden komeetat - osa 2: KooKoo - Vielä parempi kuin kuvittelit
Viime kauden positiivisista yllättäjistä KooKoo oli monella tavalla mielenkiintoisin. Ensinnäkin, joukkue lähti kauteen liigan kolmanneksi pienimmällä budjetilla. Toiseksi, KooKoo on ollut tähänastisen liigahistoriansa aikana liigan heikoin joukkue kun mittarina käytetään maaliodottamaa. Aiemmilla kausilla hyvä maalivahtipeli on saanut suorituksen näyttämään edes jotenkin kelvolliselta, mutta sekä puolustus- että hyökkäyspäässä meno on ollut synkkää.
Kaudella 2019-2020 kaikki oli toisin. Kautta kuvaillessa superlatiivit tahtovat loppua kesken.
KooKoo jaksoi yllättää kannattajansa illasta toiseen positiivisilla otteilla. Voittoja tuli ja pisteitä karttui illasta toiseen. Taakse jäi mm. Liigan suurimmalla budjetilla jauhava HIFK. Maalierokin oli komeat +43. Moni kyselee nyt mitä taikajuomaa Jussi Ahokas on joukoilleen keittänyt. Oliko kyseessä tähdenlento vai onko KooKoo saanut Jussi Ahokkaan johdolla itsensä pysyvään lentoon?
Maaliodottaman Suomen mestari
Kun katsotaan sarjataulukon ja maalieron taakse, KooKoon suoritus näyttää vieläkin ällistyttävämmältä. Menestys ei ollut kiinni tuurista. Pikemminkin päinvastoin. Kun tulos putsataan tuuripitoisista tekijöistä, KooKoo on entistäkin parempi.
KooKoon maaliodottama oli koko Liigan paras; hurjat +45. Vain Kärpät pääsi lähelle, +42:een. Muut jäivät kauas kouvolalaisista. Seuraavina perässä tulivat HIFK ja Ilves. Vanhat kiistakumppanit Sport ja Jukurit ovat kuin eri planeetalta, -2:n ja -32:n maaliodottamallaan.
KooKoon suoritusparannus hakee myös vertaistaan. Edelliskausilla sen oma maaliodottama oli saman verran miinuksella, keskimäärin -44 ja pahimmillaan kaksi kautta sitten järkyttävät -64. Menneilllä kausilla edes satumainen tuuri ei olisi voinut nostaa joukkuetta keskikastiin. Nyt joukkue oli niin hyvä, että edes huono onni ei olisi voinut pudottaa sitä pois pudotuspeleistä.
Hyökkäysvaunu jyräsi
Suoritus oli erityisen huikea hyökkäyspäässä. Tasakentällisin ja ylivoimalla KooKoo sai luotua maalipaikkoja niin paljon, että keskimääräisellä viimeistelyprosentilla se olisi vetänyt 28 maalin kaulan kilpailijoihinsa. Vain Kärpät ylsi samalle tasolle. Etenkin tasakentällisin KooKoo häikäisi; maaliodottama oli 24 maalia yli keskiarvon.
Ainoa syy miksi KooKoon hyökkäyspeli ei pistä sarjataulukossa silmään oli se, että vedot upposivat paikoista sisään keskiarvoa heikommin. Tasakentällisin ja ylivoimalla kiekko upposi sisään 10 kertaa odotettua vähemmän. Tämä kuitenkin on tilastojen valossa laitettavissa lähinnä huonon onnen piikkiin. Joukkueiden viimeistelytehokkuus heiluu etupäässä satunnaisuuden vuoksi.
Siksi vastustajien on syytä pelätä Ahokkaan joukkojen hyökkäysvoimaa ensi kaudellakin. 28 maalin maaliodottama kertoo totuudenmukaisemmin KooKoon vaarallisuudesta
Puolustus tiivistyi
Vaikka KooKoon menestys hyökkäyspäässä oli erityisen silmiinpistävää, ei puolustuspeli jäänyt siitä juurikaan jälkeen. Edellisillä kausilla joukkue kaatui etenkin umpisurkeaan puolustuspeliin. Puolustuspäässä maaliodottama oli edelliskausilla keskimäärin -35. Toisin sanoen, puolustus päästi vastustajat tekemään 35 maalia keskimääräistä enemmän; vaikka maalilla olisi ollut keskimääräinen maalivahti.
Tällä kaudella kaikki muuttui. Puolustuspään maaliodottama nousi ällistyttävät 51 maalia. Kuluneella kaudella puolustuspeli toi maalieroon vielä 16 maalia lisää hyvää. Vain HIFK oli parempi.
Maalivahdit hoitivat hommansa
Kenttäpelin ollessa uomissaan maalivahdeille jäi normaalia pienempi vastuu. Tämän vastuun he kuitenkin kantoivat erinomaisesti. Maalivahtien torjuntatyöskentelyn ansiosta lamppu syttyi kouvolalaisten puolustuspäässä 7 kertaa harvemmin kuin kenttätapahtumien perusteella olisi voinut odottaa.
Yhteenveto: KooKoo on noussut jäädäkseen
Kaiken kaikkiaan KooKoon menestys oli valtaisa. Kun se vielä perustui tekijöihin, jotka perustuvat enemmän osaamiseen kuin onneen ja jotka yleensä pysyvät kaudesta toiseen, on syytä nostaa hattua ja kumartaa syvään.
Menestyksen voi odottaa jatkuvan. Yleensä ottaen pysyvää menestystä leimaa kaksi tekijää: Hyvä maaliodottama ja sama päävalmentaja. Uskallan siksi veikata, että niin kauan kuin Jussi Ahokas pysyy peräsimessä, KooKoo pysyy sarjan keulilla - huolimatta vaatimattomasta pelaajabudjetistaan.
Maaliodottama kertoo kuinka paljon keskimääräinen joukkue tekisi maaleja kyseisistä laukaisupaikoista. Laskennassa on huomioitu laukauksen lähtöpaikka ja pelitilanne (esim. ylivoima, alivoima jne.)
Taulukossa positiivinen lukema tarkoittaa, että joukkue on suoritunut paremmin kuin keskimääräinen joukkue. Hyökkäysmittareissa se tarkoittaa, että joukkue on saanut enemmän maaleja tai maalipaikkoja. Puolustusmittareissa se tarkoittaa, että joukkue on päästänyt vähemmän.
Hyökkäyspeli: Kertoo paljonko keskimääräistä liigajoukkuetta enemmän joukkue loi maalipaikkoja tasakentällisin ja ylivoimalla. Tilastojen mukaan tämä on paras mittari hyökkäyspelin laadulle. Maalipaikkojen hyödyntäminen puolestaan heiluu lähinnä satunnaisista syistä.
Puolustuspeli: Kertoo paljonko keskimääräistä liigajoukkuetta vähemmän joukkue antoi maalipaikkoja tasakentällisin ja alivoimalla.
Maalivahtipeli: Vastustajan maalien määrä tasakentällisin suhteessa maaliodottamaan. Positiivinen lukema tarkoittaa, että vastustaja on hyödyntänyt maalipaikkansa heikommin kuin keskimääräistä joukkuetta vastaan.
Maalinteon tehokkuus: Maalien määrä tasakentällisin suhteessa maaliodottamaan. Positiivinen lukema tarkoittaa, että joukkue on hyödyntänyt maalipaikkansa keskimääräistä paremmin. Tämä muuttuja on hyvin satunnainen. Positiivinen luku edellisellä kaudella ei ennusta lainkaan menestystä seuraavalla kaudella, toisin kuin maaliodottaman tapauksessa.
Tehdyt alivoimamaalit: Joukkueen tekemät maalit kun se on itse pelannut alivoimalla. Selittyy yleensä lähes täysin tehokkaalla paikkojen hyödyntämisellä, ei korkealla maaliodottamalla. Vastustajan saamat maalipaikat ja niistä tehdyt maalit kun vastustaja on pelannut alivoimalla on huomioitu ylempänä osana puolustus- ja maalivahtipeliä.
Tehdyt ja päästetyt maalit tyhjiin: Montako maalia enemmän joukkue on tehnyt ja montako vähemmän päästänyt tyhjiin kuin keskimääräinen liigajoukkue.
Kaudella 2019-2020 kaikki oli toisin. Kautta kuvaillessa superlatiivit tahtovat loppua kesken.
KooKoo jaksoi yllättää kannattajansa illasta toiseen positiivisilla otteilla. Voittoja tuli ja pisteitä karttui illasta toiseen. Taakse jäi mm. Liigan suurimmalla budjetilla jauhava HIFK. Maalierokin oli komeat +43. Moni kyselee nyt mitä taikajuomaa Jussi Ahokas on joukoilleen keittänyt. Oliko kyseessä tähdenlento vai onko KooKoo saanut Jussi Ahokkaan johdolla itsensä pysyvään lentoon?
Maaliodottaman Suomen mestari
Kun katsotaan sarjataulukon ja maalieron taakse, KooKoon suoritus näyttää vieläkin ällistyttävämmältä. Menestys ei ollut kiinni tuurista. Pikemminkin päinvastoin. Kun tulos putsataan tuuripitoisista tekijöistä, KooKoo on entistäkin parempi.
KooKoon maaliodottama oli koko Liigan paras; hurjat +45. Vain Kärpät pääsi lähelle, +42:een. Muut jäivät kauas kouvolalaisista. Seuraavina perässä tulivat HIFK ja Ilves. Vanhat kiistakumppanit Sport ja Jukurit ovat kuin eri planeetalta, -2:n ja -32:n maaliodottamallaan.
KooKoon suoritusparannus hakee myös vertaistaan. Edelliskausilla sen oma maaliodottama oli saman verran miinuksella, keskimäärin -44 ja pahimmillaan kaksi kautta sitten järkyttävät -64. Menneilllä kausilla edes satumainen tuuri ei olisi voinut nostaa joukkuetta keskikastiin. Nyt joukkue oli niin hyvä, että edes huono onni ei olisi voinut pudottaa sitä pois pudotuspeleistä.
Hyökkäysvaunu jyräsi
Suoritus oli erityisen huikea hyökkäyspäässä. Tasakentällisin ja ylivoimalla KooKoo sai luotua maalipaikkoja niin paljon, että keskimääräisellä viimeistelyprosentilla se olisi vetänyt 28 maalin kaulan kilpailijoihinsa. Vain Kärpät ylsi samalle tasolle. Etenkin tasakentällisin KooKoo häikäisi; maaliodottama oli 24 maalia yli keskiarvon.
Ainoa syy miksi KooKoon hyökkäyspeli ei pistä sarjataulukossa silmään oli se, että vedot upposivat paikoista sisään keskiarvoa heikommin. Tasakentällisin ja ylivoimalla kiekko upposi sisään 10 kertaa odotettua vähemmän. Tämä kuitenkin on tilastojen valossa laitettavissa lähinnä huonon onnen piikkiin. Joukkueiden viimeistelytehokkuus heiluu etupäässä satunnaisuuden vuoksi.
Siksi vastustajien on syytä pelätä Ahokkaan joukkojen hyökkäysvoimaa ensi kaudellakin. 28 maalin maaliodottama kertoo totuudenmukaisemmin KooKoon vaarallisuudesta
Puolustus tiivistyi
Vaikka KooKoon menestys hyökkäyspäässä oli erityisen silmiinpistävää, ei puolustuspeli jäänyt siitä juurikaan jälkeen. Edellisillä kausilla joukkue kaatui etenkin umpisurkeaan puolustuspeliin. Puolustuspäässä maaliodottama oli edelliskausilla keskimäärin -35. Toisin sanoen, puolustus päästi vastustajat tekemään 35 maalia keskimääräistä enemmän; vaikka maalilla olisi ollut keskimääräinen maalivahti.
Tällä kaudella kaikki muuttui. Puolustuspään maaliodottama nousi ällistyttävät 51 maalia. Kuluneella kaudella puolustuspeli toi maalieroon vielä 16 maalia lisää hyvää. Vain HIFK oli parempi.
Maalivahdit hoitivat hommansa
Kenttäpelin ollessa uomissaan maalivahdeille jäi normaalia pienempi vastuu. Tämän vastuun he kuitenkin kantoivat erinomaisesti. Maalivahtien torjuntatyöskentelyn ansiosta lamppu syttyi kouvolalaisten puolustuspäässä 7 kertaa harvemmin kuin kenttätapahtumien perusteella olisi voinut odottaa.
Yhteenveto: KooKoo on noussut jäädäkseen
Kaiken kaikkiaan KooKoon menestys oli valtaisa. Kun se vielä perustui tekijöihin, jotka perustuvat enemmän osaamiseen kuin onneen ja jotka yleensä pysyvät kaudesta toiseen, on syytä nostaa hattua ja kumartaa syvään.
Menestyksen voi odottaa jatkuvan. Yleensä ottaen pysyvää menestystä leimaa kaksi tekijää: Hyvä maaliodottama ja sama päävalmentaja. Uskallan siksi veikata, että niin kauan kuin Jussi Ahokas pysyy peräsimessä, KooKoo pysyy sarjan keulilla - huolimatta vaatimattomasta pelaajabudjetistaan.
Maaliodottama kertoo kuinka paljon keskimääräinen joukkue tekisi maaleja kyseisistä laukaisupaikoista. Laskennassa on huomioitu laukauksen lähtöpaikka ja pelitilanne (esim. ylivoima, alivoima jne.)
Taulukossa positiivinen lukema tarkoittaa, että joukkue on suoritunut paremmin kuin keskimääräinen joukkue. Hyökkäysmittareissa se tarkoittaa, että joukkue on saanut enemmän maaleja tai maalipaikkoja. Puolustusmittareissa se tarkoittaa, että joukkue on päästänyt vähemmän.
Hyökkäyspeli: Kertoo paljonko keskimääräistä liigajoukkuetta enemmän joukkue loi maalipaikkoja tasakentällisin ja ylivoimalla. Tilastojen mukaan tämä on paras mittari hyökkäyspelin laadulle. Maalipaikkojen hyödyntäminen puolestaan heiluu lähinnä satunnaisista syistä.
Puolustuspeli: Kertoo paljonko keskimääräistä liigajoukkuetta vähemmän joukkue antoi maalipaikkoja tasakentällisin ja alivoimalla.
Maalivahtipeli: Vastustajan maalien määrä tasakentällisin suhteessa maaliodottamaan. Positiivinen lukema tarkoittaa, että vastustaja on hyödyntänyt maalipaikkansa heikommin kuin keskimääräistä joukkuetta vastaan.
Maalinteon tehokkuus: Maalien määrä tasakentällisin suhteessa maaliodottamaan. Positiivinen lukema tarkoittaa, että joukkue on hyödyntänyt maalipaikkansa keskimääräistä paremmin. Tämä muuttuja on hyvin satunnainen. Positiivinen luku edellisellä kaudella ei ennusta lainkaan menestystä seuraavalla kaudella, toisin kuin maaliodottaman tapauksessa.
Tehdyt alivoimamaalit: Joukkueen tekemät maalit kun se on itse pelannut alivoimalla. Selittyy yleensä lähes täysin tehokkaalla paikkojen hyödyntämisellä, ei korkealla maaliodottamalla. Vastustajan saamat maalipaikat ja niistä tehdyt maalit kun vastustaja on pelannut alivoimalla on huomioitu ylempänä osana puolustus- ja maalivahtipeliä.
Tehdyt ja päästetyt maalit tyhjiin: Montako maalia enemmän joukkue on tehnyt ja montako vähemmän päästänyt tyhjiin kuin keskimääräinen liigajoukkue.
Kommentit
Lähetä kommentti