Kauden komeetat - osa 1: Lukon menestys lepää ilmiömäisten maalivahtien harteilla
Viime kaudella SM-liigassa nähtiin kolme positiivista yllättäjää. Jokainen niistä yllätti eri tavalla.
Rauman Lukko on perinteisesti ollut budjetiltaan ja sitä kautta pelaajamateriaaliltaan yksi liigan kovimmista joukkueista. Silti se on usein jäänyt sarjan terävimmän kärjen taakse. Tuorein kausi tarjosi poikkeuksen. Lukko sijoittui runkosarjan jälkeen laskutavasta riippuen toiseksi tai kolmanneksi. Hurjalla 69 maalin maalierolla Lukko oli toiseksi paras.
Kysymysmerkkejä menestyksestä huolimatta
Tämän perusteella Lukko on nostettu ensi kaudella joissain puheissa jopa mestarisuosikiksi. Tilastojen taakse kurkkaaminen kuitenkin paljastaa suuria kysymysmerkkejä.
Lukon menestys perustui etupäässä häikäisevään maalivahtipelaamiseen ja maalipaikkojen poikkeuksellisen kovaan hyödyntämisprosenttiin. Sen sijaan laukaisupaikkojen perusteella laskettu maaliero-odottama oli vaatimaton -6 eli alle liigan keskiarvon. Vertailun vuoksi: Kärppien maaliero-odottama oli 22, Tapparan 9, Ilveksen 10 ja KooKoolla huikea 36.
Hyökkäys toimi kohtuullisesti
Hyökkäyspäässä Lukko onnistui luomaan maalipaikkoja ylivoimalla ja tasakentällisin vain suurin piirtein saman verran kuin keskimääräinen joukkue (+4 maalia). Maalipaikkojen hyödyntäminen kuitenkin oli tehokasta. Raumalaiset tekivät tasa- ja ylivoimalla 16 maalia enemmän kuin keskimääräinen liigajoukkue olisi tehnyt vastaavilta sektoreilta.
Valitettavasti poikkeuksellisen korkea maalipaikkojen hyödyntämisaste on harvoin pysyvän menestyksen tae. Tylimmin sanottuna; kyse on enimmäkseen ohimenevästä tuurista. Joukkueen tehokkuus maalipaikkojen hyödyntämisessä ei korreloi lainkaan positiivisesti seuraavan kauden maalinteon onnistumisen kanssa. Tulevalla kaudella Lukon pitäisi päästä selvästi viime kautta paremmille maalipaikoille, jotta kärkipaikoille olisi asiaa. Valmennuksella riittää siis kesäksi hommaa.
Puolustuspää vuoti
Puolustuspäässä menestys ei ollut sen häikäisevämpää. Päinvastoin, Lukon puolustus vuoti pahan kerran. Ilman maalivahtiensa ilmiömäisiä otteita puolustuspeli olisi painanut Lukon jälleen kerran liigan keskikastin alareunaan. Tasakentällisin ja alivoimalla vastustajat pääsivät huolestuttavan usein hyville laukaisusektoreille. Elleivät maalivahdit olisi pelastaneet tilannetta, omissa olisi soinut 9 kertaa keskivertojoukkuetta enemmän.
Häikäisevät maalivahdit menestyksen takana
Onneksi maalivahdit kuitenkin pelastivat puolustuksen maineen. Oskari Setäsen ja Lassi Lehtisen ansiosta punalamppu jäi syttymättä 40 kertaa. Toisin sanoen, keskimääräinen liigavahti olisi päästänyt 40 maalia enemmän kuin raumalaisvahdit, kun katsotaan millaisia laukaisuja maalille sateli. Pekka Virran sopii toivoa, että huikea vire jatkuu ensi kaudella. Näin raju vire ei kuitenkaan yleensä ole kestävää, vaan maalivahdit palannevat lähemmäs tavallisten kuolevaisten tasoa.
Komea maaliero sinetöityi myös poikkeuksellisilla 9 alivoimamaalilla ja 12 maalilla tyhjiin.
Yhteenveto: Heikko maaliodottama ei lupaa hyvää
Yhteenvetona voi sanoa, että Lukon menestyksessä oli paljon elementtejä, jotka saavat kysymään onko menestys kestävää. Maalinteon tehokkuus on useimmiten ohimenevää, ellei joukkue pääse paremmille maalipaikoille. Tilastojen mukaan korkeaan maaliodottamaan perustuva menestys on selvästi pysyvämpää - ja siihen Lukko ei viime kaudella päässyt.
Puolustuspäässä parannettavaa on vielä enemmän. Hyvätkään maalivahdit eivät pysty jatkuvasti ylittämään itseään. Jos Lukon maalivahtiosasto palaa lähellekään normaalia tasoaan, omissa tulee soimaan liian usein.
Sen vuoksi Lukon mestaruushaaveiden tiellä on monta mutkaa.
Alla oleva taulukko näyttää Lukon suorituksen keskimääräiseen liigajoukkueisiin nähden. Rivien selitykset talukon alla.
Maaliodottama kertoo kuinka paljon keskimääräinen joukkue tekisi maaleja kyseisistä laukaisupaikoista. Laskennassa on huomioitu laukauksen lähtöpaikka ja pelitilanne (esim. ylivoima, alivoima jne.)
Taulukossa positiivinen lukema tarkoittaa, että joukkue on suoritunut paremmin kuin keskimääräinen joukkue. Hyökkäysmittareissa se tarkoittaa, että joukkue on saanut enemmän maaleja tai maalipaikkoja. Puolustusmittareissa se tarkoittaa, että joukkue on päästänyt vähemmän.
Hyökkäyspeli: Kertoo paljonko keskimääräistä liigajoukkuetta enemmän joukkue loi maalipaikkoja tasakentällisin ja ylivoimalla. Tilastojen mukaan tämä on paras mittari hyökkäyspelin laadulle. Maalipaikkojen hyödyntäminen puolestaan heiluu lähinnä satunnaisista syistä.
Puolustuspeli: Kertoo paljonko keskimääräistä liigajoukkuetta vähemmän joukkue antoi maalipaikkoja tasakentällisin ja alivoimalla.
Maalivahtipeli: Vastustajan maalien määrä tasakentällisin suhteessa maaliodottamaan. Positiivinen lukema tarkoittaa, että vastustaja on hyödyntänyt maalipaikkansa heikommin kuin keskimääräistä joukkuetta vastaan.
Maalinteon tehokkuus: Maalien määrä tasakentällisin suhteessa maaliodottamaan. Positiivinen lukema tarkoittaa, että joukkue on hyödyntänyt maalipaikkansa keskimääräistä paremmin. Tämä muuttuja on hyvin satunnainen. Positiivinen luku edellisellä kaudella ei ennusta lainkaan menestystä seuraavalla kaudella, toisin kuin maaliodottaman tapauksessa.
Tehdyt alivoimamaalit: Joukkueen tekemät maalit kun se on itse pelannut alivoimalla. Selittyy yleensä lähes täysin tehokkaalla paikkojen hyödyntämisellä, ei korkealla maaliodottamalla. Vastustajan saamat maalipaikat ja niistä tehdyt maalit kun vastustaja on pelannut alivoimalla on huomioitu ylempänä osana puolustus- ja maalivahtipeliä.
Tehdyt ja päästetyt maalit tyhjiin: Montako maalia enemmän joukkue on tehnyt ja montako vähemmän päästänyt tyhjiin kuin keskimääräinen liigajoukkue.
Rauman Lukko on perinteisesti ollut budjetiltaan ja sitä kautta pelaajamateriaaliltaan yksi liigan kovimmista joukkueista. Silti se on usein jäänyt sarjan terävimmän kärjen taakse. Tuorein kausi tarjosi poikkeuksen. Lukko sijoittui runkosarjan jälkeen laskutavasta riippuen toiseksi tai kolmanneksi. Hurjalla 69 maalin maalierolla Lukko oli toiseksi paras.
Kysymysmerkkejä menestyksestä huolimatta
Tämän perusteella Lukko on nostettu ensi kaudella joissain puheissa jopa mestarisuosikiksi. Tilastojen taakse kurkkaaminen kuitenkin paljastaa suuria kysymysmerkkejä.
Lukon menestys perustui etupäässä häikäisevään maalivahtipelaamiseen ja maalipaikkojen poikkeuksellisen kovaan hyödyntämisprosenttiin. Sen sijaan laukaisupaikkojen perusteella laskettu maaliero-odottama oli vaatimaton -6 eli alle liigan keskiarvon. Vertailun vuoksi: Kärppien maaliero-odottama oli 22, Tapparan 9, Ilveksen 10 ja KooKoolla huikea 36.
Hyökkäys toimi kohtuullisesti
Hyökkäyspäässä Lukko onnistui luomaan maalipaikkoja ylivoimalla ja tasakentällisin vain suurin piirtein saman verran kuin keskimääräinen joukkue (+4 maalia). Maalipaikkojen hyödyntäminen kuitenkin oli tehokasta. Raumalaiset tekivät tasa- ja ylivoimalla 16 maalia enemmän kuin keskimääräinen liigajoukkue olisi tehnyt vastaavilta sektoreilta.
Valitettavasti poikkeuksellisen korkea maalipaikkojen hyödyntämisaste on harvoin pysyvän menestyksen tae. Tylimmin sanottuna; kyse on enimmäkseen ohimenevästä tuurista. Joukkueen tehokkuus maalipaikkojen hyödyntämisessä ei korreloi lainkaan positiivisesti seuraavan kauden maalinteon onnistumisen kanssa. Tulevalla kaudella Lukon pitäisi päästä selvästi viime kautta paremmille maalipaikoille, jotta kärkipaikoille olisi asiaa. Valmennuksella riittää siis kesäksi hommaa.
Puolustuspää vuoti
Puolustuspäässä menestys ei ollut sen häikäisevämpää. Päinvastoin, Lukon puolustus vuoti pahan kerran. Ilman maalivahtiensa ilmiömäisiä otteita puolustuspeli olisi painanut Lukon jälleen kerran liigan keskikastin alareunaan. Tasakentällisin ja alivoimalla vastustajat pääsivät huolestuttavan usein hyville laukaisusektoreille. Elleivät maalivahdit olisi pelastaneet tilannetta, omissa olisi soinut 9 kertaa keskivertojoukkuetta enemmän.
Häikäisevät maalivahdit menestyksen takana
Onneksi maalivahdit kuitenkin pelastivat puolustuksen maineen. Oskari Setäsen ja Lassi Lehtisen ansiosta punalamppu jäi syttymättä 40 kertaa. Toisin sanoen, keskimääräinen liigavahti olisi päästänyt 40 maalia enemmän kuin raumalaisvahdit, kun katsotaan millaisia laukaisuja maalille sateli. Pekka Virran sopii toivoa, että huikea vire jatkuu ensi kaudella. Näin raju vire ei kuitenkaan yleensä ole kestävää, vaan maalivahdit palannevat lähemmäs tavallisten kuolevaisten tasoa.
Komea maaliero sinetöityi myös poikkeuksellisilla 9 alivoimamaalilla ja 12 maalilla tyhjiin.
Yhteenveto: Heikko maaliodottama ei lupaa hyvää
Yhteenvetona voi sanoa, että Lukon menestyksessä oli paljon elementtejä, jotka saavat kysymään onko menestys kestävää. Maalinteon tehokkuus on useimmiten ohimenevää, ellei joukkue pääse paremmille maalipaikoille. Tilastojen mukaan korkeaan maaliodottamaan perustuva menestys on selvästi pysyvämpää - ja siihen Lukko ei viime kaudella päässyt.
Puolustuspäässä parannettavaa on vielä enemmän. Hyvätkään maalivahdit eivät pysty jatkuvasti ylittämään itseään. Jos Lukon maalivahtiosasto palaa lähellekään normaalia tasoaan, omissa tulee soimaan liian usein.
Sen vuoksi Lukon mestaruushaaveiden tiellä on monta mutkaa.
Alla oleva taulukko näyttää Lukon suorituksen keskimääräiseen liigajoukkueisiin nähden. Rivien selitykset talukon alla.
Maaliodottama kertoo kuinka paljon keskimääräinen joukkue tekisi maaleja kyseisistä laukaisupaikoista. Laskennassa on huomioitu laukauksen lähtöpaikka ja pelitilanne (esim. ylivoima, alivoima jne.)
Taulukossa positiivinen lukema tarkoittaa, että joukkue on suoritunut paremmin kuin keskimääräinen joukkue. Hyökkäysmittareissa se tarkoittaa, että joukkue on saanut enemmän maaleja tai maalipaikkoja. Puolustusmittareissa se tarkoittaa, että joukkue on päästänyt vähemmän.
Hyökkäyspeli: Kertoo paljonko keskimääräistä liigajoukkuetta enemmän joukkue loi maalipaikkoja tasakentällisin ja ylivoimalla. Tilastojen mukaan tämä on paras mittari hyökkäyspelin laadulle. Maalipaikkojen hyödyntäminen puolestaan heiluu lähinnä satunnaisista syistä.
Puolustuspeli: Kertoo paljonko keskimääräistä liigajoukkuetta vähemmän joukkue antoi maalipaikkoja tasakentällisin ja alivoimalla.
Maalivahtipeli: Vastustajan maalien määrä tasakentällisin suhteessa maaliodottamaan. Positiivinen lukema tarkoittaa, että vastustaja on hyödyntänyt maalipaikkansa heikommin kuin keskimääräistä joukkuetta vastaan.
Maalinteon tehokkuus: Maalien määrä tasakentällisin suhteessa maaliodottamaan. Positiivinen lukema tarkoittaa, että joukkue on hyödyntänyt maalipaikkansa keskimääräistä paremmin. Tämä muuttuja on hyvin satunnainen. Positiivinen luku edellisellä kaudella ei ennusta lainkaan menestystä seuraavalla kaudella, toisin kuin maaliodottaman tapauksessa.
Tehdyt alivoimamaalit: Joukkueen tekemät maalit kun se on itse pelannut alivoimalla. Selittyy yleensä lähes täysin tehokkaalla paikkojen hyödyntämisellä, ei korkealla maaliodottamalla. Vastustajan saamat maalipaikat ja niistä tehdyt maalit kun vastustaja on pelannut alivoimalla on huomioitu ylempänä osana puolustus- ja maalivahtipeliä.
Tehdyt ja päästetyt maalit tyhjiin: Montako maalia enemmän joukkue on tehnyt ja montako vähemmän päästänyt tyhjiin kuin keskimääräinen liigajoukkue.
Kommentit
Lähetä kommentti